Henkilöstön aiheuttamat vahingot
Yrityksen oman henkilöstön toiminta voi joskus kääntyä yritystä vastaan. Usein kyse on satunnaisista tahattomista virheistä tai onnettomista yhteensattumista. Mutta vahingonteko voi olla myös suunniteltua ja järjestelmällistä.
Vahingonteot
Henkilöstön toimintaan liittyviä ongelmia tarkasteltaessa on tärkeätä erottaa toisistaan tahaton ja tarkoituksellinen toiminta:
- Tahaton vahingollinen toiminta liittyy usein osaamattomuuteen, epäselviin ohjeisiin ja vastuumäärityksiin tai tiedonkulun ongelmiin, jotka aiheuttavat sekaannuksia ja häiriötä. Tarkoitus on kuitenkin ollut hyvä ja yritys vilpitöntä.
- Tarkoitukselliselle vahingonteolle on ominaista se, että henkilö pyrkii itse hyötymään tavalla tai toisella tilanteesta. Kyse ei aina ole taloudellisesta hyödystä, vaan se voi liittyä esimerkiksi ihmisten väliseen vallankäyttöön.
Tässä kortissa käsitellään yrityksen oman henkilöstön toimintaa. Rikosriskit -tietokortissa on esitelty laajemmin yrityksen suojautumista rikollista toimintaa vastaan.
Tahaton vahingollinen toiminta
Hyvät aikomukset ja vilpitön yritys eivät aina johda toivottuun lopputulokseen. Tahattomat sekaannukset, lipsahdukset ja virheet aiheuttavat harmia kaikilla työpaikoilla. Tällaista säheltämistä ei voida kokonaan välttää, mutta sitä voidaan vähentää. Käytännössä kyse on usein toiminnan laadun kehittämisestä ja toimenpiteet ovat laatutoiminnasta tuttuja. Aihetta käsitellään myös esimerkiksi Laadukas toiminta vähentää riskejä -tietokortissa.
Tahaton vahingollinen toiminta voi ilmetä monin eri tavoin. Seuraavassa esitelty neljää keskeistä ongelmaa:
- Virheet ja erehdykset
- Työajan huono hallinta
- Tahattomat tietovuodot
- Sosiaalisten taitojen puutteet.
Erehtyminen on inhimillistä. Virheet ja erehdykset ovat osa ihmisen toimintaa eikä niitä voi kieltämällä tai syyttelemällä estää. Itse asiassa uusia asioita opitaan monasti kokeilemalla. Yrityksessä on tärkeätä huolehtia siitä, että virheet havaitaan ajoissa ennen vakavien vahinkojen syntymistä. Virheitä ja erehdyksiä voidaan vähentää mm.
- Töiden, tehtävien ja projektien kunnollisella suunnittelulla
- Hyvällä tiedonkululla
- Perehdyttämällä ja kouluttamalla ihmiset ja tiimit tehtäviinsä
- Seuraamalla töiden sujumista, keräämällä tietoa ja oppimalla sattuneista vahingoista
- Pitämällä huolta siitä, että työntekemisen edellytykset (työvälineet ja -olosuhteet, aikataulut jne) ovat kunnossa ja työhön sopivat.
Puutteellisin taidoin ja huonoin välinein ei virheitä voi välttää.
Työtahdin kiristyessä henkilökohtaisen ajankäytönhallinnan merkitys on kasvanut. Siihen liittyvät ongelmat johtavat henkilökohtaisella tasolla töiden kasaantumiseen, väsymiseen ja työuupumukseen (ks. myös Stressin hallinta -tietokortti). Yrityksen näkökulmasta työt eivät pysy aikataulussa, väsynyt ihminen ei kykene täysipainoiseen työhön, hänen osallistumisensa yhteiseen toimintaan vähenee, työilmapiiri huononee ja sairaspoissaolot lisääntyvät. Ahkerana pidetty avainhenkilö voi kriittisellä hetkellä romahtaa pitkälle sairaslomalle. Vaikka ajankäytönhallinta on hyvin henkilökohtainen asia voidaan siihen vaikuttaa ja tilannetta seurata yrityksessä monin tavoin:
- Töiden suunnittelu mielekkäin aikatauluin ja resurssein
- Yksin työskentelyn välttäminen - ei yhden miehen projekteja
- Töiden ja työajankäytön seuranta ja säännöllinen keskustelu siitä, miten työt sujuvat.
Toimeksiantoihin ja tilauksiin liittyy usein tietoja, jotka halutaan pitää sopijaosapuolten välisenä. Toisaalta tieto on yhä merkittävämpi tuotantotekijä eli yrityksen menestyminen perustuu tietoon, jota kannattaa varjella ulkopuolisilta. Tietojen suojaamiseen ei silti aina kiinnitetä riittävästi huomiota, joten tahattomia tietovuotoja voi tapahtua eri yhteyksissä työ- ja vapaa-ajalla. Yrityksissä tulisi arvioida tietojen julkisuutta ja luottamuksellisuutta sekä luoda selkeät pelisäännöt siitä, mistä asioista saa julkisesti puhua tai mitä dokumentteja asiakkaalle voi toimittaa. Tietoriskien hallintaa käsitellään yksityiskohtaisemmin Tietoriskit -tietokortissa. Yhteispeli on vaikea taitolaji.
Tarkoitukselliset vahingonteot
Vahingonteot voivat olla myös tarkoituksellisia. Tässä tapauksessa henkilö pyrkii tietoisesti tavalla tai toisella itse hyötymään tilanteesta.
Työajan väärinkäytöllä tarkoitetaan tilanteita, joissa työntekijä tarkoituksellisesti käyttää työaikaa muuhun kuin yrityksen parhaaksi. Esimerkkejä tällaisesta toiminnasta ovat omien asioiden hoitaminen työaikana sekä luvattomat ja selittämättömät poissaolot. Usein tähän liittyy myös yrityksen koneiden ja laitteiden, raaka-aineiden ja tuotteiden sekä tilojen luvatonta käyttöä.
Työpaikkakiusaaminen tai muu häirintä voi johtaa kiusatun henkilön työkyvyn alenemiseen ja pitkäaikaiseenkin sairauspoissaoloon. Kiusaamiseen tulisi puuttua välittömästi keskustelemalla asianomaisten kanssa. Asiantuntija-apua kannattaa kysyä omasta työterveyshuollosta ja työsuojelupiirin toimistosta.
Tietovuodoista ja varkauksista voi koitua merkittäviä tappioita yrityksen toiminnalle esimerkiksi silloin, kun ne kohdistuvat yrityksen erityisosaamiseen, tehtyihin tarjouksiin tai yrityksen omaisuuteen. Henkilövalinnoissa tulisi kiinnittää huomiota henkilöstön luotettavuuteen. Yrityksen omaisuus tulisi rekisteröidä tunnistamista varten. Tehokkaalla valvonnalla ja kunnossa olevalla varastokirjanpidolla voidaan tunnistaa ja ehkäistä ongelmia.
Ilkivalta ja tuhotyöt kohdistuvat yleensä yrityksen toimitiloihin, raaka-aineisiin, tuotteisiin tai tuotantovälineisiin. Asianmukaiset hälytysjärjestelmät ja vartiointiliikkeen palvelujen hyödyntäminen voivat estää tappiot.
Tilaisuus tekee varkaan. Henkilö havaitsee kohteen rikokseen sopivaksi - kohde koetaan huokuttelevaksi ja rikoksen tekemien helpoksi. Vaikeuta rikoksen tekemistä ja lisää kiinnijäämisen mahdollisuutta. Lisätietoja ja käytännön vinkkejä saat rikosriskit -tietokortista. Pidä vakuutusturvasi ajantasalla.
Lisätietoa
Tarkempia neuvoja suojelualan yrityksiltä ja konsulteilta, poliisilta sekä työsuojeluviranomaisilta ja muilta asiantuntijoilta.