Paloriskit

Turvallisuustyön keskeinen tavoite on yrityksessä olevien henkilöiden, omaisuuden, ympäristön sekä normaalin toiminnan suojaaminen vaaratilanteissa. Paloriski on vahinkoriski, joka saattaa pahimmillaan vaarantaa koko yrityksen olemassaolon.

Omat riskit pitää tuntea. Kaikilla yrityksillä on omat erityispiirteensä, joten paloriskit tulee selvittää yrityskohtaisesti oman toiminnan luonne ja toimintaympäristö huomioiden. Riskienhallinnan perusperiaatteet ovat yhteiset:

• Riskien tunnistaminen ja arviointi
• Päätökset toimista riskien hallitsemiseksi
• Varautuminen onnettomuuksien varalta
• Vakuutusturvasta huolehtiminen.

Palotarkastuslomake -kortti on tehokas työväline paloturvallisuustason selvittämiseen ja hallintaan. Selvitä toimintasi riskit säännöllisesti esimerkiksi yhdessä pelastuslaitoksen palotarkastajan kanssa sekä aina, kun yrityksen toiminnassa tai toimitiloissa tapahtuu muutoksia.

Hyödynnä pelastuslaitoksen ja vakuutusalan asiantuntemus!

Paloriskien hallinta

Riskien tunnistamisen ja arvioinnin jälkeen mietitään, miten vahingot voidaan välttää, miten niiden seurauksia vähennetään ja miten onnettomuustilanteissa toimitaan. Tunnistetuista riskeistä ja tarvittavista toimenpiteistä kannattaa laatia yhteenveto, josta toimenpiteiden toteuttamista on helppo seurata ja arviota riskeistä myöhemmin päivittää.

Laitteet tai toiminnot, jotka voivat aiheuttaa erityistä palovaaraa tulee aina huomioida erikseen ja määrittää niille suojaustaso:

• Rakennuksen suojaustason määritys toiminnan luonteen ja tilantarpeen mukaisesti.
• Rakenteet. Täyttävätkö rakenteet niille asetetut vaatimukset?
• Kohdesuojaus. Onko tarpeen järjestää kohdesuojaus esimerkiksi arkistoon?
• Automaattiset turvalaitteet
• Muut turvalaitteet.

Yrityksen toimintaa vastaava paloturvallisuuden taso (tekniikka ja rakenteet) ja sen ylläpito varmistaa hyvän lähtökohdan palontorjuntaan. Työ- ja toimintatavoilla on lisäksi suuri merkitys yrityksen riskienhallinnassa. Panostamalla asenteiden ja toimintatapojen kehittämiseen voidaan paloriskiä merkittävästi ehkäistä:

• Yritysjohdon aktiivinen sitoutuminen paloturvallisuuteen
• Asenteet, toimintatavat, koulutus ja pelastusharjoitukset
• Suojeluhenkilöstö, turvallisuussuunnitelma.

Varaudu vahinkoon! Harjoittele hälyttämistä, ensiapua ja alkusammutusta.

Pelastusasetuksessa määriteltyjen tiettyjen kohteiden omistajaa ja haltijaa velvoitetaan varautumaan vaaratilanteisiin laatimalla kohteen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa yrityksen henkilöstöä tulipalojen ja muiden yritystä uhkaavien onnettomuuksien ennaltaehkäisyssä.

Yksityiskohtainen sisällysluetteloluonnos sekä pelastussuunnitelman laadintaohje on esitetty Pelastussuunnittelu -tietokortissa.

Pelastussuunnitelman paloriskejä käsittelevän osan laatimisessa on hyvänä apuna palotarkastuslomake, joka on esitetty Palotarkastuslomake -työkortissa.

Turvallisuussuunnittelu

Pelastuslaissa määrätään "rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnanharjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö velvolliseksi ehkäisemään asianomaisessa kohteessa ja muussa toiminnassaan vaaratilanteiden syntymistä, varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautumaan sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät".

Tällaisesta omatoimisesta varautumisesta on laadittava pelastussuunnitelma.

Kuka tekee pelastussuunnitelman?

Pelastussuunnitelma tulee laatia:

• Vähintään 5 asuinhuoneiston rakennusryhmissä
• Tiloihin, joissa ihmisten kyky havaita vaaratilanne tai mahdollisuudet toimia vaaratilanteen edellyttämällä tavalla ovat heikentyneet (mm. sairaalat, vanhainkodit, hoitolaitokset, rangaistuslaitokset).
• Yli 10 paikan majoitustiloihin
• Yli 500 m² kokoisissa kokoontumis- ja liiketiloissa sekä yli 50 asiakaspaikan ravintoloissa ja yli 25 hoitopaikan päiväkotihuoneistoissa
• Suurehkoissa tuotanto-, varasto- ja maataloustuotantotiloissa
• Tiloissa, joissa palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien käsittely, valmistus tai varastointi voi aiheuttaa vaaraa ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai ympäristölle
• Tiloissa, jotka on varustettu säädöksessä tai viranomaisten päätöksessä vaaditulla automaattisella sammutuslaitteistolla tai paloilmoittimella.
• Järjestetyissä tapahtumissa, jossa henkilö- ja paloturvallisuudelle tai ympäristölle aiheutuva vaara voi olla vakava tapahtumaan osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun syyn vuoksi.

Pelastussuunnitelma edellytetään myös:

• Yrityksiltä, joissa työntekijöiden ja samanaikaisesti muiden paikalla olevien henkilöiden (esimerkiksi asiakkaat) määrä on vähintään 30.
• Jos liikerakennuksessa toimii useita erillisiä yrityksiä, on suunnitelma laadittava rakennusta varten yhteisesti tarvittavista järjestelyistä, vaikka missään yksittäisessä yrityksessä 30 henkilön vähimmäisvaatimus ei täyttyisikään. Aloitevelvollisuus on tällöin rakennuksen omistajalla tai haltijalla. Velvollisuus voidaan esimerkiksi vuokrasopimuksella siirtää jollekin vuokralaiselle.

Pelastussuunnitelman minimivaatimukset

Pelastusasetuksen mukaan pelastussuunnitelmasta on selvittävä:

• Ennakoitavat vaaratilanteet ja niiden vaikutukset
• Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi, poistumis- ja suojautumismahdollisuudet, sekä sammutus ja pelastustehtävien järjestelyt
• Turvallisuushenkilöstön varaaminen ja kouluttaminen
• Muun henkilöstön tai asukkaiden perehdyttäminen suunnitelmaan
• Tarvittava suojelumateriaali sen mukaan kuin ennakoitujen vaaratilanteiden perusteella on tarpeen
• Ohjeet ennakoituja onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten.
• Miten suunnitelmaan sisältyvät tiedot saatetaan asianomaisten tietoon
• Miten rakennuksessa tai tilassa olevien heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon varautumisessa
• Kohteen tavanomaisesta käytöstä poikkeava käyttö

Pelastussuunnitelman tarkoituksena on avustaa yrityksen vastuuhenkilöitä ja henkilöstöä.

• Normaaliolojen onnettomuuksien, tulipalojen ja muiden vahinkojen ennaltaehkäisyssä sekä onnettomuustilanteiden sattuessa henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen rajoittamisessa mahdollisimman vähäisiksi
• Turvaamaan yrityksen toiminnan jatkuvuus myös poikkeusoloissa.

Yleispätevää mallia Pelastussuunnitelmalle ei ole, vaan jokainen yritys tekee oman toiminnan ja toimintaympäristön luonteen mukaisen suunnitelman. Minimivaatimuksena voidaan pitää, että suunnitelma vastaa pelastusasetuksen sisältövaatimuksia.

Toisaalta lainsäädännöllisiä esteitä sille, että eri viranomaisten pk-yritykseltä edellyttämä yrityksen turvallisuussuunnittelu kootaan yhteen suunnitelmaan ei ole. Tällä tavoin voidaan välttää turhaa päällekkäisyyttä dokumentoinnissa ja toiminnassa. Kääntöpuolella olevaa pelastussuunnitelman sisällysluettelomallia voidaan käyttää soveltuvin osin apuna kaikissa yrityksissä.

Uudisrakentamisessa pelastussuunnitelma on sisällytettävä jo suunnitteluvaiheessa osaksi paloteknistä erityissuunnittelua.

1. Pelastussuunnitelman perusteet

• 1.1. Suunnitelman tarkoitus
• 1.2. Laki- ja asetusperusteet
• 1.3. Kohteen yleistiedot
• 1.4. Suojeltava henkilöstö
• 1.5. Liitynnät pelastustoimeen

2. Vaaratilanteet ja niiden vaikutukset

• 2.1. Vaaratilanteiden arviointimenettely
• 2.2. Vaaratilanteiden ja niiden vaikutusten arviointi
• 2.3. Vaaraa tuottavat aineet

3. Toimenpiteet vaaratilanteiden ehkäisemiseksi

• 3.1. Paloturvallisuus
  • 3.1.1.Tulitöiden paloturvallisuus
  • 3.1.2.Tuhopolttojen torjunta
  • 3.1.3.Oma palotarkastus
  • 3.1.4.Jälkivahinkojen torjunta
• 3.2. Vaaralliset aineet
• 3.3. Työsuojelu ja ensiapuvalmius
• 3.4. Ilkivallan ja rikosten ehkäisy
• 3.5. Tietoturvallisuus
• 3.6. Varautuminen vaaratilanteisiin kiinteistönhuollossa

4. Poistumis- ja suojautumismahdollisuudet sekä sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt

• 4.1. Rakennuksesta poistuminen ja kokoontumispaikat
• 4.2. Sammutus- ja pelastustehtävien järjestelyt
• 4.3. Väestönsuojat
  • 4.3.1 Väestönsuojat ja suojien käyttösuunnitelmat

5. Turvallisuudesta vastaavat henkilöt ja turvallisuuskoulutus

• 5.1. Turvallisuushenkilöt
• 5.2. Turvallisuuskoulutus
  • 5.2.1 Turvallisuushenkilöstön koulutustilanne

6. Turvallisuusmateriaali

7. Ohjeet erilaisia onnettomuus-, vaara- ja vahinkotilanteita varten

• 7.1. Yleiset toimintaohjeet onnettomuuksien varalta
  • 7.1.1.Sisäiset hälytysjärjestelyt
  • 7.1.2.Rakennuksesta poistuminen
  • 7.1.3.Hätäilmoituksen teko
  • 7.1.4.Vahingosta toipuminen
• 7.2. Onnettomuuskohtaiset toimintaohjeet
  • 7.2.1.Toimintaohje tulipalon sattuessa
  • 7.2.2.Toimintaohje tapaturman tai sairaskohtauksen sattuessa
  • 7.2.3.Toimintaohje uhkaavan henkilön kohtaamistilanteessa
  • 7.2.4.Toimintaohje pommiuhkaustilanteessa
  • 7.2.5.Toimintaohje varkaus tai ryöstötapauksessa
  • 7.2.6.Toimintaohje sähkökatkon sattuessa
  • 7.2.7.Toimintaohje kaasuvaarassa
  • 7.2.8.Toimintaohje säteilyvaarassa
  • 7.2.9.Toimintaohje väestönsuojaan suojauduttaessa

Lähde: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön opas "Pelastussuunnitelman laadinta", SPEKin mallipohja.

Lisätietoja

• Pelastuslaitokset
• Sisäasiainministeriön pelastusosasto
• Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK)
• Pelastusalan liitot
• Turvatekniikan keskus (Tukes)
• Vakuutusyhtiöt
• Pelastuslaki
• Asetus pelastustoimesta

Aiheeseen liittyvää materiaalia tulostettavassa muodossa:

• Pelastussuunnittelu-tietokortti
• Pelastussuunnittelu - työkortti