Kouluttajan kansio

Yrityskohtainen riskienhallinnan koulutustilaisuus perustuu hyvään koulutettavien lähtötilanteen tuntemiseen, koulutuksen sisällön ja menetelmien tarpeidenmukaiseen räätälöintiin, pedagogisten periaatteiden soveltamiseen ja huolelliseen ennakkovalmisteluun.

Koulutustilaisuuden suunnittelu

Kaikki yrityksissä annettava koulutus on suunniteltava etukäteen. Koulutustilaisuuden suunnitteluprosessiin liittyy sekä ulkoisten puitteiden suunnittelu että opetussuunnitelman laatiminen. Yrityksen riskienhallinnan arvioinnin avulla saadaan selville, mitkä riskienhallinnan osa-alueet kaipaavat kouluttamista ja minkä tasoista koulutuksen tulisi olla.

Koulutuksen suunnitteluun vaikuttavat mm:

• Yrityksen riskienhallinnan nykytila
• Kohderyhmän lähtötietotaso, työ- ja koulutushistoria, oppimisedellytykset, motivaatio
• Henkilöstön koulutustarve ja -halukkuus
• Yrityksen toimintakäytännöt
• Yrityksen arvot, normit, tavoitteet
• Yrityksen inhimilliset ja taloudelliset resurssit

Koulutus meillä vai muualla?

• Koulutuksessa voidaan keskittyä yrityksen omiin riskeihin.
• Soveltamis- ja harjoitustehtävät voidaan laatia aidoista työtehtävistä.
• Koulutus voidaan ajoittaa joustavasti.
• Ajankohtaiset ongelmat voidaan nopeasti kytkeä koulutukseen. Esimerkit löytyvät läheltä.
• Sama oppimistilaisuus voidaan tarjota samanaikaisesti eri henkilöille ja henkilöstöryhmille, tämä tukee opitun soveltamista käytäntöön.
• Ajankäyttö on tehokasta.

Sisäisen koulutuksen mahdolliset ongelmat:

• Opetustilojen ja -välineiden puutteellisuudet.
• Oma henkilöstö ei ole aina halukas kouluttamaan.
• Irrottautuminen työtehtävistä työpaikalla voi olla vaikeaa, varsinkin tehtäessä työhön liittyviä soveltamistehtäviä työtiloissa.

Sisäiset tekijät = opetussuunnitelma:

• Miksi/Mihin tarpeeseen koulutus järjestetään?
• Miksi koulutus järjestetään juuri näin?
• Miksi koulutuksessa käsitellään juuri näitä asioita?
• Miksi koulutus toteutetaan juuri näillä menetelmillä?

Ulkoiset tekijät = käytännön järjestelyt:

• Aikataulujen ja yksityiskohtaisen ohjelman laatiminen ja sopiminen
• Kouluttajien hankkiminen
• Tilojen, majoituksen, ruokailun järjestäminen
• Koulutuksen talous, tiedottaminen

Koulutuksen työvälineet

Aiheeseen liittyvää materiaalia tulostettavassa muodossa:

• Koulutuksen arviointi -työkortti
• Yrityksen riskienhallinnan arviointi -työkortti

Opetussuunnitelma on kirjallinen opetusta ohjaava ja tukeva työväline. Se kuvaa sekä riskienhallinnan koulutuksen taustan, tavoitteet, sisällöt että toteutustavat. Opetussuunnitelman avulla varmistetaan oppimistulos.

Opetussuunnitelma ja opetus

Opetussuunnitelma:

• Ohjaa ja koordinoi kouluttajien työtä
• Auttaa jäsentämään, mikä riskienhallinnan opetuksessa on olennaista
• Ohjaa valmistautumaan opetukseen, yhtenäistää osanottajien ja kouluttajien odotuksia
• Edistää opetuksen järjestelmällistä arviointia
• Yhtenäistää opetuksen työtapoja Parhaaseen tulokseen päästään, kun opetussuunnitelman laativat riskienhallinnan koulutuksen vetäjä ja toteuttajat yhteistyössä.

Opetuksen suunnittelu

Opetussuunnitelmaan on hyvä sisällyttää seuraavat osat:

• Päämäärä

  Määritellään yhdessä yrityksen kanssa koulutukseen osallistujat sekä selvitetään koulutuksen liittyminen koulutettavien työhön ja organisaation toimintaan

• Laaditaan opetukselliset tavoitteet

  Mietitään, mikä on juuri tämän koulutustilaisuuden ydin ja sitä tukevat opetustavoitteet

• Motivointi. Kouluttajan tulee osoittaa koulutettavien tietojen ja taitojen riittämättömyys niin, että syntyy mielenkiinto riskienhallintaa kohtaan ja oppijat oivaltavat riskienhallinnan "käyttöarvon". Kouluttajan apuna on yrityksen riskienhallinnan arvioinnin tulokset
• Sisältö ja toteutus. Määritellään riskienhallinnan opetuksen keskeinen sisältö, osatavoitteet, opetustehtävät (katso esimerkki) ja aikataulu
• Arviointi. Suunnitellaan koulutuksen arviointi ennen koulutuksen aloittamista. Koulutuspalveluiden arviointi

Opetukselliset tehtävät

Opetuksellisia tehtäviä ja niitä kuvaavia kysymyksiä ovat:

1. Valmistaminen uuteen ja motivointi. Mikä kokonaisuus, mikä tieto-/taitomäärä? Miksi on tärkeää oppia tämä asia?
2. Orientointi, tavoitteiden asettelu. Mihin pyritään? Mitä tiedän ja osaan opetuksen jälkeen? Miten asennoidun?
3. Uuden tiedon välittäminen. Mitä jaksoja, osia, vaiheita tiedot ja taidot käsittävät? Missä järjestyksessä tehtävät suoritetaan?
4. Opetetun vahvistaminen eli kertaus. Mikä kokonaisuus opituista jaksoista muodostuu?
5. Opetetun systematisointi, selventävä jäsentely Miten tieto ja taito sekä asenteet muodostavat opitun kokonaisuuden niin, että pystyn työskentelemään systemaattisesti myös uudessa tilanteessa?
6. Harjoitus, taidon kehittäminen Miten varmistan opitun taidon osaamisen tason? Miten harjoittelen, jotta osaan taidon myös uudessa tilanteessa?
7. Opitun soveltaminen ja käyttö.Työssä tapahtuva suoritus, työnäyte, johon liittyy arviointia, keskustelua ja omia havaintoja.
8. Opitun kontrolli: koe, arviointi tms. Mitä osaan? Mitä olen ymmärtänyt? Tiedoista suullinen tai kirjallinen koe, taidoista työnäyte.

Pk-yrityksen riskienhallinta -koulutuksen kohderyhmänä ovat aikuiset. Tämä tulee ottaa huomioon koulutuksen kaikissa vaiheissa.

1. Keskity olennaiseen

• Opeta sovitun aiheen mukaisesti. Kerro tilaisuuden aluksi opetuksesi tavoite ja kokonaisrakenne.
• Noudata sovittuja aikatauluja.
• Opeta mieluummin vähemmän, mutta paremmin ja perusteellisesti. Mieluiten vain yksi riskilaji tai väline yhdellä kerralla.
• Yksikin kunnolla opittu asia on arvokkaampi kuin suuri määrä pinnallisesti opittua tietoa.

2. Luo valmiuksia käytännön työhön

• Älä tyydy opettamaan "valmiita" yksittäisiä tietoja ja taitoja vaan korkealaatuisia tiedollisia rakenteita ja toimintamalleja.
• Kysy aina itseltäsi, miksi ja mihin opetettava asia perustuu. Opeta koulutettavasikin kysymään samaa.
• Ota opetuksesi perustaksi opetettavien asioiden taustalla olevat yleiset periaatteet.
• Käsittele asioita toiminnallisissa yhteyksissään. Mihin ne kuuluvat ja mitkä niihin vaikuttavat.
• Asioiden looginen käsittely edesauttaa muistamista.
• Se mitä opitaan, on voitava soveltaa hyvin monenlaisiin tilanteisiin. Yhden vaaratekijän hallinta johtaa muiden vastaavien hallintaan.

3. Herätä sisällöllinen mielenkiinto

• Kaikki mikä herättää mielenkiintoa, auttaa myös parempaan oppimiseen.
• Käytä mielenkiinnon virittämiseksi tehtäviä, jotka osoittavat vanhojen tietojen riittämättömyyden. Käytä hyväksi yrityksen riskienhallinnan nykytilanteen arvioinnista saatuja tietoja.

4. Suunnittele opetuksesi huolella

• Laadi opetuksestasi suunnitelma, jossa on mietitty opetuksesi tavoitteet ja opetuksen eteneminen tuloksellisen oppimisprosessin kannalta.
• Huolehdi oppimisesta. Oppimisprosessiin tulee sisältyä motivointi, kokonaisuuden hahmottaminen (orientointi), uuteen tietosisältöön perehtyminen (sisäistäminen), uusien tietojen ja taitojen käytön harjoittelu (ulkoistaminen) ja arviointi sekä opetuksen perille menon kontrollointi. Kertaa ja toista tarvittaessa.
• Seuraa opetussuunnitelmasi toteutumista. Merkitse muistiin onnistumiset ja epäonnistumiset sekä uudet oivallukset.

Oppiminen on prosessi: Motivointi, orientointi, sisäistäminen, ulkoistaminen ja arviointi.

5. Ole vaativa opettaja

• Vaadi koulutettavilta riittävästi, mutta muista samalla osoittaa heitä kohtaan kunnioitusta.
• Seiso sanojesi takana. Ota opettamasi asiat vakavasti ja muodosta oma kantasi niihin.
• Kuuntele, keskustele ja kommentoi!

Luento on esittävää opetusta, jolla voidaan välittää suurellekin kuulijakunnalle lyhyessä ajassa riskienhallinnan ydinasioita ja luennoitsijan käsityksiä riskienhallinnasta. Luennolla viesti kulkee yksisuuntaisesti esittäjältä vastaanottajille. Onnistunut luento vaatii kahta asiaa: on oltava sanottavaa ja on osattava sanoa se.

Luento sopii parhaiten uuden opetusaiheen orientoimiseen, uuden tiedon välittämiseen, kertaamiseen ja systematisointiin. Sen lomaan voidaan sijoittaa tehtäviä ja yhteistoiminnallista opetusta. Yhtäjaksoinen luento ei saisi kestää yli 45 min.

Luennon edut:

• Aikaa säästävä
• Nopeasti valmisteltavissa
• Keskitetty informaatiovälitys suurelle ryhmälle
• Tarkka aika- ja materiaalisuunnittelu mahdollista
• Tiiviisti kouluttajan ohjauksessa.

Luennon haitat:

• Koulutettavien passivoituminen ja nopea väsyminen, siksi koulutustapahtuman alkuun
• Usein vain vähäinen oppimisvaikutus
• Kouluttaja saa huonosti palautetta
• Yksipuolisen esittämisen vaara.

Luennon suunnittelu

Luennon suunnittelu muodostuu sisällön, opetuksen ja oppimisen arvioinnin suunnittelusta.

• Mihin kokonaisuuteen luennon teema liittyy?
• Selvitä kuulijoiden tausta ja odotukset asiasta.
• Mitä kuulijat ennestään tietävät aiheesta?
• Perehdy riskienhallinnan aihealueeseen, rajaa luennon aiheeksi selkeä kokonaisuus.
• Mitä haluat kuulijoiden oppivan?
• Miten herätät kuulijoiden mielenkiinnon?
• Mieti luennon orientaatioperusta (oppimismalli, tavoite).

Opetuksen suunnittelu:

• Oppimisprosessin käynnistäminen ja ylläpitäminen (motivoituminen, asian sisäistäminen, käyttö ja arviointi)
• Opetuksen sisällön, ajankäytön ja opetusmenetelmien suunnittelu (opetussuunnitelma)
• Esityksen havainnollistaminen esimerkkien, kuvien tai kalvojen avulla.
• Kuulijoiden vireyden ylläpito: kysely, yleiskeskustelu, porinaryhmä.

Arvioinnin suunnittelu:

• Miten opetusjaksoa/aihealuetta aiotaan arvioida (opetus, oppiminen)
• Opiskelija vertaa ja tarkistaa omaa suoriutumistaan orientaatioperustan avulla ja samalla kehittää omaa itsearviointiaan.

Luentokin on vuorovaikutusta

• Kontakti on tärkeää: puhu kuulijoille, älä itseksesi
• Ole uskottava, usko itse sanomaasi, seiso sanojesi takana.
• Mieti etukäteen käyttämäsi termit, puhutko samaa kieltä kuin kuulijat.
• Löydä oma persoonallinen opetustyylisi, rakenna opetuksesi vahvuuksiesi varaan.
• Innosta kuulijoita esityksen alussa, esityksen lopussa, herätä kytevä kiinnostus riskienhallintaan jatkossakin.
• Hyvään luentoon kuuluu laadukas oheisaineisto, esimerkiksi luennon tiivistelmä tai kalvokopiot.

Kuinka aktivoida luentoa

• Älä pyöritä kalvosirkusta.
• Aktivoi muistiinpanojen tekoon. Jätä esimerkiksi kalvokopioihin reilu marginaali.
• Valitse ja jaa etukäteislukemistoa kutakin luentokertaa varten, valmennat samalla kuulijasta aktiivisen kyselijän.
• Kysele, keskustele, kannusta, kuuntele - jätä aikaa sekä kysymyksille että vastauksille.

Paras tapa saada esityksen sanoma perille on käyttää puhetta yhdessä kuvallisen esityksen kanssa.

Opetuskalvojen laatiminen

Havaintomateriaalin tarkoitus
Esitys- ja opetuskalvoilla elävöitetään esitystä. Oppimismahdollisuudet lisääntyvät, kun opetettava asia kertautuu eri keinoin.

Aikuiset omaksuvat tietoja ja taitoja:

• 20 % kuulemastaan
• 30 % näkemästään
• 50-70 % kuulemastaan JA näkemästään

Näin havaintomateriaalilla on kaksi päätarkoitusta:

• Helpottaa asioiden ja ideoiden esittämistä ja mielessäpitämistä
• Herättää ja säilyttää yleisön mielenkiinto ja tarkkaavaisuus Esittely- ja opetuskalvot helpottavat puhujaa esittämään ajatuksensa jäsennellysti, tiiviisti ja ymmärrettävästi.

Kalvojen monikäyttöisyys
Havaintomateriaalin on korostettava esityksen sanomaa. Kalvoja voidaan käyttää monella tavalla:

• Tiivistelmänä
• Opitun kertauksena
• Yhteyksien havainnollistajana
• Aktivoivana elementtinä
• Virikkeenä tai tunnelman virittäjänä

Hyvän kalvon tunnuspiirteet

• Merkitse kalvolle vain yksi, kuulijalle uusi, vaikea tai tärkeä asia.
• Käytä pää- ja tukisanoja. Jokainen turha sana heikentää vaikutusta.
• Sijoita teksti kalvon keskelle. Jaa kuvapinta selkeästi.
• Harkitut kuvat tukevat kalvon sanomaa ja jäävät katsojan mieleen.
• Käytä luovuuttasi. Yksilölliset, selkeästi käsin tekstatut tai värillisellä tussilla piirretyt kalvot erottuvat usein edukseen.
• Kalvoissa määrä ei korvaa laatua!

Kalvojen ulkoasu

Tekstin valinta:

• Käytä enintään 6 pääkohtaa ja numeroi ne.
• Käytä lyhyitä sanoja ja lauseita, enintään 3-5 sanaa rivillä.
• Käytä enintään 6-8 riviä.
• Käytä samaa fonttia koko kalvossa. Yksinkertaisia fontteja, kuten Arial, on helppo lukea kaukaakin.
• Käytä riittävän suurta tekstiä, vähintään 18 pistettä (kirjain 6 mm) ja riittävän paksua tussia (vähintään Medium). Tarkista etukäteen kalvojen luettavuus esitystilassa, myös takariviltä.
• Kun haluat korostaa jotain tekstin osaa, tee se lihavoinnilla, kursivoinnilla tai alleviivauksella.
• Otsikoissa voit käyttää ISOJA (versaaleja) kirjaimia, muuten käytä myös pieniä, koska tunnistamme sanat myös muodon perusteella.
• Käytä kalvoissa enimmäkseen tummaa tekstiä vaalealla pohjalla. Valitse riittävä kontrasti tekstin ja taustan välille. Varsinkin atk-tulostetuissa kalvoissa vaaleat värit ovat paljon vaaleampia kuin ruudulta tarkasteltuna.

Värien käyttö:

• Käytä värejä korostamaan sanomaa. Yleensä riittää kolme väriä: yhtä taustalle, toista otsikolle ja korostettavalle tiedolle ja kolmatta tekstille. Graafisissa kuvioissa värejä voi olla enemmänkin. Heijasta kalvo kankaalle ja kokeile värien sopivuus ja näkyvyys.
• Kun olet valinnut värit, käytä samoja värejä läpi esityksen.
• Kalvon pohja voi olla värillinen, väri voi jopa vaihdellakin esityksen aikana, mutta vaikutelman on oltava rauhallinen.
• Muista värien symbolinen merkitys (esim. punainen: seis, vaara, tappio, kuumuus)

Kalvoista muistiinpanoiksi. Helpota esityksen seuraamista jakamalla kuulijoille esityksesi kalvopohjat. Jätä kalvopohjan viereen tilaa kuulijan omille muistiinpanoille.

Kaavioiden käyttö. Kun käytät kaavioita, valitse mahdollisimman yksinkertainen kaavio, josta yleisön on helpointa ymmärtää asia. Selosta, miten esittämääsi taulukkoa tai kaaviota tulee tulkita. Kaavioiden käyttötapoja:

• viivakaaviot: aikasarjatietoja (muuttumista ajan mukaan), suuntaukset, suuret tietomäärät
• pylväskaaviot: tietojen erot eri hetkinä, toisiinsa liittyvien tietojen erot
• ympyräkaaviolla voit esittää suhteellisia osuuksia.
• prosessikaavioilla voit kuvata toimintaketjuja, kuten tuotantolinjoja ja organisaatioita.

Vinkkejä esittämiseen

Tärkeintä sittenkin vuorovaikutus
Kalvot ovat apuväline. Puhu kuulijoillesi, älä piirtoheittimelle. Samalla voit tarkkailla kuulijoiden reaktioita. Esityksen aloitus on tärkeä: Luo tilanteeseen sopiva vuorovaikutteinen ilmapiiri: ota kuulijasi - ilman kalvoja.

Vaihtele kalvojen käytön ja muun opetuksen suhdetta
Esitä useampi kalvo peräkkäin, sammuta sitten piirtoheitin ja keskity vuorovaikutukseen. Kalvot usein elävöittävät esitystä, mutta liian monta kalvoa, vieläpä nopeasti vaihdettuna, vie kuulijoiden tarkkaavaisuuden.

Järjestä kalvot huolella ennen esitystä
Kun käytät toistuvasti samoja kalvoja, vaihtele niiden määrää, esittämisjärjestystä, valitse ne kutakin kertaa varten erikseen. Sisäistä kalvojen sanoma, älä pelkästään esitä niitä.

Suunnittele miten joustat esitystäsiJättä esim. esittämättä joitakin kalvoja. Uskalla poiketa kalvojen määräämästä esitysjärjestyksestä. Miten esittäisit tutut kalvosi tällä kertaa - juuri näille kuulijoille?

Tarkista tila ja piirtoheitin
Valitse piirtoheittimen paikka niin, ettei se estä kenenkään seuraamista. Lampun jäähdytyksen on myös toimittava, sillä kuuma lamppu ei siedä tärinää (siirtoa). Tarkista ennen esitystä, että heijastuva kuva on tarkka ja että osaat käyttää laitteen säätimiä. Osaatko vaihtaa lampun?

Pidä esitystila valaistuna
Kuulijat voivat tehdä muistiinpanoja ja sinä näet omat muistiinpanosi. Hämärässä tilassa katseyhteys kuulijoihin heikentyy ja kuulijat herpaantuvat.

Osoita tärkeät asiat
Esim. asettamalla asettamalla kynä tai muu osoitin kalvon päälle. Karttakepin kosketus kuvakankaaseen saa sen heilumaan ja kuvan seuraaminen on tuolloin vaikeaa.

Käy kaikki kalvolla olevat asiat läpi
Ellei siinä ole tarpeettomia kohtia, joita et ole ehtinyt poistaa. Oletko silloin ahtanut kalvosi liian täyteen toisarvoista asiaa?

Näytä kerralla koko kalvo
Kokoa kalvolle ehjä asiakokonaisuus ja anna kuulijoidesi perehtyä siihen rauhassa. Kalvojen kehys poistaa häiritsevän reunavalon ja kehystä voi käyttää muistiinpanoihisi.

Uskalla sammuttaa piirtoheitin
Tyhjän piirtoheittimen valoläiskän heijastuminen kankaalle ja koneen hurina voi olla kuulijoista kiusallista ja keskittymistä häiritsevää. Jos kalvojen välillä on pitkä aika, sammuta piirtoheitin. Saat kuulijat kiinnittämään huomioon itseesi ja esitykseesi. Samalla voit vaihtaa uuden kalvon. Älä kuitenkaan räpsi virtaa edestakaisin.

Miten järjestät esityksesi, jos laite rikkoutuu kesken esityksen, tyhjät kalvot loppuvat tai mukaasi tarkoitetut kalvot unohtuvat tai niiden järjestys on vaihtunut? Pelastuksesi voi olla lehtiö- ja piirtotaulu. Niitä käyttäessäsi teksti rakentuu kuulijan nähtäville samanaikaisesti puheen kanssa: kuulo- ja näköhavainto ovat tasapainossa.

Tyhjiä kalvoja ja tusseja on aina syytä pitää mukana mm. mielipiteiden, ryhmätöiden ja vasta koulutuspaikalla palautettavien ennakkotehtävien tulosten esittämiseen. Joskus tilat eivät mahdollista piirtoheittimen käyttöä. Siksi kouluttajan tulee varautua esittämään sanottavansa ilman kalvojen tukea. Tämä on syytä ottaa huomioon mm. aineiston valinnassa ja ajan käytön suunnittelussa.

Ennakkotehtävä on tehokas keino kytkeä riskienhallinnan opetus koulutettavan työhön.

Tarkoitus

Vaikuttavuuden lisääminen
Tehtävä voidaan rakentaa niin, että se lisää koulutukseen osallistuvan ja muiden työntekijöiden vuorovaikutusta. Asioiden käsittely yhdessä lisää koulutuksen käytännönläheisyyttä ja parantaa koulutuksen vaikuttavuutta työpaikalla.

Osallistujan orientointi ja perustietojen yhtenäistäminen
Tehdessään ennakkotehtävää koulutukseen tulija orientoituu ja valmistautuu koulutuksessa käsiteltäviin riskienhallinnan teemoihin. Ennakkolukemisto ja siihen liittyvät tehtävät myös varmistavat, että koulutukseen tulevilla on joissain määrin yhtenäiset perustiedot. Näillä on vaikutusta oppimiseen.

Osallistujan aktivointi
Ennakkotehtävä lisää usein vuorovaikutusta koulutustilaisuudessa, jolla on oppimisen tehostumisen lisäksi vaikutusta tilaisuuden kokemiseen.

Koulutustilaisuuden sisällön suuntaaminen
Ennakkotehtävä voidaan esimerkiksi välinesarjaan sisältyvän Yrityksen riskienhallinnan arviointi -työkortin avulla suunnitella siten, että ennakkotehtävä antaa koulutustilaisuuden suunnittelijoille, vetäjille ja opettajille tietoa kurssilaisten käsityksistä ja toiveista. Koulutustilaisuuden voi näin paremmin suunnata juuri ko. ryhmälle.

Vaihtoehtoiset tehtävät

Koulutettavien toiveiden ja odotusten kartoittaminen

• "Mitä odotat tilaisuudelta?"

  Teemavaihtoehtojen tarjoaminen. Koulutustilaisuuden suuntaaminen tarjoamalla käsiteltäviä riskienhallintateemoja, joista osallistuja valitsee ne, jotka arvioi itselleen tärkeimmiksi.

• "Valitse seuraavista työpaikkasi/työsi kannalta kolme tärkeintä riskialuetta ja perustele valintasi."

  Tilanne- ja ongelmakuvaukset
  Kurssilaisten tiedot, ajattelutavat ja -mallit riskienhallinnasta on mahdollista selvittää antamalla ennakkotehtävänä tilaisuuden aiheeseen liittyviä tilanne- ja ongelmakuvauksia (caseja) ratkastaviksi.

  Kirjallisuuden lukeminen
  Tutustuminen etukäteen koulutustilaisuuden aihetta koskevaan kirjalliseen aineistoon esimerkiksi Pk-yrityksen riskienhallinta välinesarjan -esitteeseen ja -materiaaliin. Etukäteisaineiston lukemista kannattaa usein ohjata liittämällä lukupakettiin kysymyksiä/ ongelmanasetteluja, jotka suuntaavat lukemista koulutuksen kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Ennakkotehtävien käsittely koulutuksen aikana

Kouluttaja voi pyytää ennakkotehtävät luettavaksi etukäteen tai vasta tilaisuuden alussa. Jälkimmäinen tapa orientoi opiskelijoita, mutta ei kouluttajaa.

Ennakkotehtäviä on aina käsiteltävä opetuksen yhteydessä tehtävän luonteen mukaan:

• Koulutuksen vetäjä tekee yhteenvedon toiveista, tärkeimmiksi valituista aiheista, esiin tuoduista ongelmista tai esimerkiksi erilaisista tavoista hahmottaa ja ratkaista riskienhallintaan liittyviä ongelmia.
• Ennakkotehtäviä käsitellään ryhmissä, joissa erilaisia käsityksiä tai ratkaisuja verrataan, luokitellaan yms.
• Luetusta ennakkoaineistosta tehdään kysymyksiä keskustellen tai ryhmissä, kysymyksiä kirjataan fläppilehdille ja niihin palataan opetuksen edetessä kunkin käsiteltävän teeman yhteydessä Koulutuksen lopussa koulutettava voi arvioida ennakkotehtävien avulla:
• Ovatko ennakkotehtävät toteutuneet, onko koulutettava saanut vastauksia esittämiinsä ongelmiinsa ja kysymyksiin tai ovatko jopa kysymyksenasettelut muuttuneet?
• Miten alkutehtävän ajattelumallit ja ratkaisuvaihtoehdot ovat muuttuneet?

Ryhmätyöskentelyllä tarkoitetaan ryhmän aktiivista ja varsin itsenäistä, yleensä opitun vahvistamiseen ja soveltamiseen liittyvää vuorovaikutteista oppimista. Ryhmä käsittelee tietoja, ottaa kantaa, arvioi ja soveltaa. Ryhmätyö soveltuu aktivoivana kaikkeen koulutukseen ja erityisesti asenteiden muuttamiseen.

Ryhmätyöskentelyn etuja ja haittoja

• Tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia aktiiviseen toimintaan ja vuorovaikutukseen. Vuorovaikutus mahdollistaa omien ja toisten kokemusten kytkemisen oppimiseen.
• Kehittää vastuuta, johtamis- ja yhteistoimintakykyä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
• Antaa joustavan mahdollisuuden harjoitella erilaisissa ryhmärooleissa toimimista.
• Tarjoaa jäsenilleen sosiaalista palautetta. Ryhmätyöskentelyn haittoja:
• Soveltuu heikosti tiedon välittämiseen.
• Ryhmä saattaa keskittyä sisäisiin tarpeisiinsa ja jättää varsinaisen tehtävänsä.
• Jäsenmäärä rajattu (2-12 henkeä, usein 5-6).
• Vaatii yleensä muunneltavaa kalustusta.
• Edellyttää kouluttajalta ryhmän käyttäytymisen tuntemusta sekä paneutumista tehtävien ja ohjeiden laatimiseen sekä ajan käytön suunnitteluun.

Mikä on ryhmä?

Ryhmän jäsenten on oltava vuorovaikutuksessa ja heillä on oltava samankaltaiset yhteiset arvot ja tavoitteet, jotta muodostuisi ryhmätyössä tarvittava me-henki. Koulutuksessa ryhmäytyminen edellyttää toiminnallisia harjoituksia ja aikaa tutustumiseen.

Koska käytän ryhmätyötä?

Ryhmätyö on omimmillaan, kun tehtävä edellyttää kaikkien ryhmän jäsenten näkemysten, kokemusten ja asiantuntemuksen käyttöä.

Ryhmä on tehokas, kun sen jäsenten henkilökohtaiset ominaisuuksien sekä tietojen ja taitojen vahvat ja heikot puolet ovat eri alueilla. Toisaalta ryhmän toiminta on tilanneherkkää (mieliala, kilpailu, ryhmien väliset suhteet tms. seikat vaikuttavat ryhmän toimintaan).

Tehtävä- ja prosessitavoitteet

Harjoitus palvelee aina kahta oppimistavoitetta:

• Tehtävän ratkaisemista (ratkaistava ongelma, muodostettava mielipide, tehtävä päätös)
• Ohessa tapahtuvaa ryhmäprosessin oppimista (roolit, johtaminen, sitoutuminen).

Ryhmien muodostaminen

Ryhmän koko riippuu tavoitteista ja valitusta työtavasta. Ryhmäjako voidaan tehdä koulutuksen alussa, kun on kuultu osallistujien odotukset, tai etukäteen taustatietojen perusteella.

• Lievennä jännitystä tutustuttamalla osallistujat toisiinsa kunnolla
• Jousta, aisti ryhmien mieliala
• Anna ja ota vastaan palautetta
• Jaa vastuuta ryhmille
• Toimi esimerkkinä

Saman työyhteisön jäsenistä kannattaa muodostaa heterogeenisia ryhmiä, jolloin jokaisessa ryhmässä on mukana esimerkiksi linjaorganisaatiossa eri asemassa olevia henkilöitä. Haavoittuvuusanalyysissä ryhmä voi koostua esimerkiksi tarkasteltavien riskien mukaan vaikkapa taloushallinnon väestä.

Ryhmätyötehtävistä

Tehtävien tulisi vaihdella tyyliltään ja vaikeusasteeltaan. Tehtävät eivät saisi olla alussa liian vaikeita, koska ryhmältä kuluu alussa aikaa ryhmätoiminnan muotoutumiseen. Varaa aikaa ryhmän oman toiminnan tutkimiseen ja siitä oppimiseen.

On tärkeätä että ryhmä tuntee onnistuvansa

Tehtävien laatimiseen kannattaa paneutua. Tehtävät on syytä jakaa kirjallisena. Ryhmille on annettava aikaa päästä yhteisymmärrykseen tavoitteista ja vapautta hahmottaa ongelma erikoisellakin tavalla. Lopuksi pohditaan saatuja oppimiskokemuksia ja niiden siirtämistä työhön. Riskienhallinnan ryhmätöitä voidaan usein sellaisenaan soveltaa työssä.

Kalvosarjat ovat saatavissa PDF-formaatissa sekä kalvosarjasta riippuen PowerPoint 97- tai Word 97-formaateissa.

Välinesarjan esittely -kalvosarja (PDF)
Saatavana myös PowerPoint-versiona

Riskienhallinnan perusteet -kalvosarja (PDF).
Saatavana myös PowerPoint-versiona

Haavoittuvuusanalyysi -kalvosarja (PDF).
Saatavana myös PowerPoint-versiona

Riskilajikohtaiset kalvosarjat

Pk-yrityksen henkilöriskit -kalvosarja (PDF). Saatavana myös Word-versiona

Pk-yrityksen liikeriskit -kalvosarja (PDF). Saatavana myös Word-versiona

Sopimus- ja vastuuriskien hallinta -kalvosarja (PDF). Saatavana myös Word-versiona

Tuoteriskien hallinta -kalvosarja (PDF). Saatavana myös Word-versiona

Tietoriskien hallinta -kalvosarja (PDF). Saatavana myös Word-versiona

Ympäristöriskien hallinta -kalvosarja (PDF).

Vihje! PDF-tiedostoja voi esittää täydessä näytön koossa aivan samoin kuin PowerPoint-esityksiä. Valitse Acrobat Readerissa View-valikosta Full Screen. Sivujen välillä liikut PgDn ja PgUp -näppäimillä.