Työkyvyn ylläpito

Työkyky

Työkyvyllä tarkoitetaan työntekijän voimavaroja vastata työhönsä kohdistuviin vaatimuksiin. Työkyky ei säily itsestään hyvänä. Iän karttuessa sitä heikentävät uhkatekijät lisääntyvät. Useat työtehtävät kuormittavat yksipuolisesti, minkä vuoksi tarvitaan aktiivisia toimia tästä johtuvien haittojen poistamiseksi. Työkyky ei ole vain henkilön itsensä asia, koska siihen vaikuttavat yksilöllisten ominaisuuksien (esim. fyysinen ja psyykkinen kunto) lisäksi myös työyhteisön toiminta (mm. johtaminen), työ- ja työolot ja ammatillinen osaaminen.

Tyky-toiminta

 

Työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan eli tyky-toiminnan tavoitteena on tukea työntekijöiden hyvinvointia ja toiminnan laatua sekä siten edistää työpaikan toimivuutta ja tuottavuutta. Tyky-toiminta auttaa työntekijöitä ja koko työpaikkaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksiin. Hyvinvoinnin ja työkyvyn edistäminen on työpaikan yhteistyötä: työkyvyn kannalta oleellisten tarpeiden löytämiseksi tarvitaan kaikkien tietoja ja kokemuksia sekä tahtoa toimia parannusten hyväksi.

Työpaikan hyvinvointiin ja tulokseen vaikuttaa ratkaisevasti:

  • Miten hyvin työt ja työolot on suunniteltu
  • Miten terveellinen ja turvallinen työyhteisö on
  • Miten monipuolista ja osuvaa ammattitaitoa löytyy sekä osataanko ja halutaanko osaamista jakaa yhteiseksi hyväksi
  • Miten työyhteisön toimintatavat tukevat kaikkien osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sekä voimavaroja

Tyky-toiminta on prosessi. Toteuttamisessa ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa, vaan se voi olla laajuudeltaan ja kohteeltaan hyvinkin erilaista. Parhaimmillaan työkyvystä huolehtiminen on osa työpaikan arkipäivän toimintaa. Työkyky rakennetaan yhdessä työnantajan ja työntekijöiden kesken. Myös työterveyshuolto edistää ja tukee omalla toiminnallaan työntekijöiden työ- ja toimintakykyä.

Työkyky on monen tekijän yhteisvaikutuksen tulosta. Työkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan osa-alueet (Tyky-Step, TTL).

Henkilön työkykyä voidaan ylläpitää ja parantaa säännöllisellä liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla. Terveellinen ravinto, säännöllinen vuorokausirytmi, riittävä liikunta ja lepo sekä läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä tekijöitä työkyvyn ylläpidossa. Lisäksi työkykyyn vaikuttavat sellaiset oman elämän hallintaan liittyvät asiat kuin itsensä toteuttaminen, motivaatio, voimavarat ja selviytymistaidot. Psyykkistä työkykyä edistävät työtehtävät, jotka sisältävät mielekkäitä kehittymisen mahdollisuuksia. Onnistumisista saatava palaute ja hyvä työilmapiiri tukevat työssä jaksamista.

Yrittäjän ja henkilöstön työkyky - työkyvyn arviointi

Työkyvyllä tarkoitetaan työelämässä olevien henkilöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä suhteessa työn vaatimuksiin.

  • Fyysisellä kunnolla tarkoitetaan liikunta- sekä hengitys- ja verenkiertoelinten toimintakykyä. Liikuntaelimiä ovat lihakset, nivelet ja luusto.
  • Psyykkisen työkyvyn osatekijöitä ovat yksilön kyvyt ja taidot, motivaatio, vireys ja energia, tunne-elämän tasapaino, minäkäsitys ja sosiaaliset taidot.
  • Sosiaalisella työkyvyllä tarkoitetaan taitoa omaksua työrooli ja muokata sitä, kykyä avoimeen vuorovaikutukseen ja toisten tukemiseen sekä sitoutumista työpaikan arvoihin ja normeihin.

Hyvä fyysinen kunto auttaa selviytymään myös henkisestä kuormittumisesta työssä.

Fyysisen työkyvyn arviointi

Fyysistä työkykyä on helppo seurata itse kiinnittämällä huomiota omaan työssä jaksamiseen. Käsien, jalkojen ja selän tai niskan ja hartioiden väsyminen ja kipeytyminen ovat merkkejä työn vaatimuksiin nähden puutteellisesta lihaskunnosta tai huonoista työoloista. Yleiskuntoa testataan erilaisilla rasitustesteillä, joita työterveyshuolto voi järjestää työpaikkakohtaisesti. Testimahdollisuutta kannattaa tiedustella myös esimerkiksi paikkakunnan terveyskeskuksesta. Testit on aina hyvä tehdä asiantuntijan opastuksella.

Arvioi fyysistä työkykyä seuraavasti:

  • Tunnista ne työtilanteet, joissa liikuntaelinten ongelmat ilmenevät
  • Miten ne haittaavat sinua?
  • Testaa kuntosi asiantuntijan opastuksella kuntosalien, liikuntaseurojen tai työterveyshuollon järjestämissä tilaisuuksissa.

Liikuntaelinten, hengityselinten ja verenkiertojärjestelmien toimintakyvyn arviointi on asiantuntijoiden tehtävä.

Psyykkisen ja sosiaalisen työkyvyn arviointi

Omat kokemukset ja tuntemukset toimintakyvystä ovat hyviä psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittareita. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon:
  • Työtilanne. Oletko havainnut itsessäsi stressioireita? Oletko tyytyväinen työhösi?
  • Talous- ja perhetilanne sekä yksityiselämässä tapahtuneet muutokset. Mieti, miten ne vaikuttavat työkykyysi.
  • Ongelmien syyt ja seuraukset. Miten selviydyt ongelmista ja miten hallitset tilanteen jatkossa?

Psyykkiseen ja sosiaaliseen työkykyyn vaikuttavat muutkin kuin henkilöstä itsestään riippuvat tekijät. Arvioinnin kohteena ovat silloin esimerkiksi työolot ja työpaikkailmapiiri. Työterveyshuollosta saa lisätietoja työoloselvityksistä tai ilmapiirikyselyistä

Älä haudo ongelmiasi - puhu niistä!

Aiheeseen liittyvää materiaalia tulostettavassa muodossa:

  • Yrittäjän ja henkilöstön työkyky -tietokortti

Toimiva työyhteisö - johtamisen ja yhteistyön haaste

Työyhteisön muodostavat yhdessä työskentelevät henkilöt. Nykyisin ei työyhteisöä enää voida rajata samaan työpaikkaan tai samaan työnantajaan. Työyhteisössä saattaa olla työntekijöitä useamman työnantajan palveluksessa tai saman työyhteisön jäsenet työskentelevät useammassa työpaikassa.

Parhaimmillaan työyhteisö tukee ja monella tavalla motivoi yksilöiden työtä. Pahimmillaan työyhteisön ristiriidat luovat esteitä työn tekemiselle ja myrkyttyneen ilmapiirin kautta heikentävät työniloa ja yksilöiden intoa antaa parhaansa.

Työyhteisön toimintaan liittyvät riskit ovat hankalia, koska ne liittyvät sekä yksittäisiin työntekijöihin että heidän muodostamaansa työyhteisöön. Työyhteisön toimintaan liittyvät riskit liittyvät lähes aina ihmisten välisen vuorovaikutuksen toimimattomuuteen. Toimimaton vuorovaikutus ilmenee esimerkiksi hankalina käytäntöinä, liian asiakeskeisenä johtamisena, käsiteristiriitoina, häirintänä, epäasiallisena kohteluna jne.

Näiden riskien toteutuessa työyhteisön huomio kiinnittyy tuottavan toiminnan sijasta tunnepuolelle eli riitelyyn, juoruiluun ja jopa ahdisteluun. Tällöin toimivan työyhteisön perusedellytys, vilkas vuorovaikutus, kääntyykin negatiiviseksi, työyhteisön toimintaa haittaavaksi voimaksi. Tällainen työyhteisö tuottaa huonoa laatua ja lisää jopa tapaturmien riskiä.

Työyhteisön tilaa on tarkkailtava jatkuvasti. Näin ongelmat eivät ehdi kasaantua, konfliktit huomataan hyvissä ajoin ja niihin kyetään puuttumaan ajoissa.

Työyhteisön ristiriitojen käsittely ei saa olla syyllisten etsimistä eikä mennä henkilökohtaisuuksiin. Kyse on yhteisen toiminnan riskien hallinnasta.

Kun työyhteisön ja sen jäsenten toimintaan joudutaan ottamaan kantaa, vaaditaan selvityksen tekijältä ja muutoksen johtajalta paljon hienovaraisuutta ja viisautta. Työyhteisöön on ensin luotava sosiaalisesti turvallinen ilmapiiri. Tällöin ihmisten ei tarvitse pelätä työpaikkansa puolesta vaan he uskaltavat heittäytyä mukaan muutokseen ja työn kehittämiseen luovina yksilöinä ja menestystä tavoittelevana työyhteisönä.

Kun opitaan puhumaan riskeistä, opitaan samalla puhumaan muistakin asioista avoimesti. Tämä antaa kaikkeen kehittämiseen hyvät eväät. Toimintaan voidaan luoda järkevät pelisäännöt siten, että kaikki saavat osallistua oman työnsä kehittämiseen. Tuloksena on avoin ja jäsentensä erilaisuutta hyödyntävä, tuottava työyhteisö

Työyhteisön arviointia vaativia tilanteita

Työyhteisön hyvinvointi edellyttää jatkuvaa huolenpitoa. Lisäksi on tilanteita, joissa työyhteisön tilaan tulee erityisesti kiinnittää huomiota:

  • Toiminnan muutokset. Esimerkiksi uuden tekniikan käyttöönotto, tiimityöhön siirtyminen tms. toimintatapojen muutokset tai laatujärjestelmän rakentaminen.
  • Ulkoiset muutokset. Esimerkiksi markkinatilanne muuttuu nopeasti, paikkakunnalle muuttaa kilpailija tai suuri uusi asiakas.
  • Työyhteisön kehityksen pysähtyminen. Tilanne kannattaa arvioida, jos huomataan, että muutoksia ei ole tapahtunut aikoihin.
  • Konfliktitilanteet. Esimerkiksi kireät henkilösuhteet, avoimet ristiriidat tai tyytymätön ilmapiiri työyhteisössä. Lisääntyvä sairastelu tai muut poissaolot voivat olla merkki työyhteisön ongelmista.

Työyhteisön tilan arviointikeinot

Työyhteisön toimivuutta voidaan arvioida monin tavoin:
  • Päivittäinen yhteydenpito ja tilanteen seuranta
  • Keskustelut ja haastattelut
  • Ongelmalistaukset tehtävittäin
  • Asiakashaastattelut
  • Sairauspoissaolojen yms. tilastotietojen seuranta

Pienellä työpaikalla on tehokkainta keskustella tilanteesta asianomaisten kanssa. Työtehtävien seuranta tai yhdessä tekeminen ovat hyviä tapoja havainnoida ongelmallisia tilanteita.

Työyhteisön kehittäminen

Työyhteisön kehittämisen vaiheet ovat:
  • Ongelman jäsentäminen
  • Tilanteen arviointi
  • Käytössä olevien resurssien arviointi
  • Kehittämistavoitteet ja toteutussuunnitelma
  • Kehityshankkeen toteutus
  • Loppuarviointi.

Henkilöstön - jokaisen jota asia koskee - sitoutuminen hankkeeseen on tärkeää, jotta saadaan aikaan riittävä kiinnostus ja innostus kehittämistyön tueksi. Sitouttamista edistävät:

  • Henkilöstön kytketään mukaan alusta lähtien - jo ideointivaiheessa
  • Henkilöstöä saa kertoa mielipiteensä ja sitä kuullaan
  • Johto näyttää mallia omalla esimerkillään
  • Tavoite on selkeä ja toiminta on määrätietoista
  • Suunnitelmat toteutetaan ja niiden vaikutukset arvioidaan
  • Onnistuminen ja edistyminen huomataan ja palkitaan
  • Projekti myös päätetään selvästi.

Yhdessä tehden motivaatio säilyy.

Toteutussuunnitelma sisältää yleensä seuraavat kohdat:

  • Hankkeen tavoitteet ja suunnitelmat
  • Aikataulut
  • Vastuunjako
  • Hankkeen koordinointi
  • Toteutumisen seuranta
  • Vaikutusten arviointi

Työyhteisön kehittämisen arviointi

Kehittämistoimien toteutumisen ja vaikutusten arviointi on tärkeätä, jotta kokemuksista voitaisiin oppia.

Kehittämistoimintaa voidaan arvioida seuraavasti:

  • Työyhteisössä käydään avoin keskustelu hankkeen tuloksista ja toimintavoista, joilla ne saavutettiin.
  • Alkuvaiheen työyhteisön tilan arviointi toistetaan hankkeen lopussa ja sitä täydennetään kehitysprosessia koskevilla kysymyksillä.

Arviointiperusteissa tulee ottaa huomioon kehittämiselle asetetut tavoitteet ja toiminnan aikaiset ongelmat ja häiriöt. Arviointi olisi hyvä toistaa viimeistään 1-2 vuoden kuluttua kehittämisen päättymisestä. Sovittujen toimien onnistumista kannattaa aina seurata myös lyhyemmällä aikavälillä henkilöstön kanssa.

Arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota muutoksen tuotos- tai seurausmuuttujiin, kuten terveyteen, hyvinvointiin, tuottavuuteen tai laatuun.

Lisätietoja

Lisätietoja työyhteisön hyvinvoinnista ja sen kehittämisestä saat omasta työterveyshuollostasi tai lähimmästä terveyskeskuksesta

Stressin hallinta

Stressi ja työuupumus ovat tämän päivän kiireisessä työelämässä pahimmat työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin uhkaajat. Tässä kortissa esitetään yksinker-tainen kysely, jonka avulla voit arvioida omaa stressitasoasi.

Paineita?

Työstressiä koetaan silloin kun työympäristön vaatimukset ylittävät työntekijän kyvyn selviytyä tai hallita niitä. Stressi voi myös johtua ongelmista työpaikalla tai sen ulkopuolella. Stressi ei ole sairaus, mutta pitkään jatkuessaan se voi johtaa sairastumiseen. Lyhytaikaisella stressillä on myös positiivisia vaikutuksia: sen avulla elimistö ottaa kaikki voimavarat käyttöön. Pitkäaikainen stressi kuitenkin kuluttaa vararesurssit loppuun.

Stressin oireet?

  • Mielialamuutokset, muutokset käyttäytymisessä
  • Ongelmat töiden suorittamisessa
  • Riittämättömyyden tai hallitsemattomuuden tunne
  • Liiallinen alkoholin tai huumeiden käyttö tai liiallinen tupakointi
  • Terveysongelmat, toistuva päänsärky, sydän- tai vatsavaivat

Työuupumus on vakava, pitkäaikaisen stressin aiheuttama häiriö. Se ilmenee voimakkaana ja pitkäaikaisena väsymyksenä, joka ei häviä viikottaisella vapaalla. Uupunut kyynistyy ja työn ilo katoaa. Työuupumus heikentää ammatillista itsetuntoa, kun ihmisellä on jatkuva tunne siitä, että hän ei selviä tehtävistään.

Työuupumus on tavallista. Tutkimusten mukaan yli puolet työssäkäyvistä kokee jonkinasteista työuupumusta. 165 000 suomalaista kokee vakavaa työuupumusta. Uupumus on yleisempää naisilla kuin miehillä ja se lisääntyy yleensä iän myötä.

Kuulutko riskiryhmään?

Stressin kokeminen on hyvin henkilökohtaista. Eniten stressiä kokevat ns. A-tyyppiset persoonallisuudet, joilla on moninkertainen sydänkohtauksen riski.

Heille on tunnusomaista kilpailullisuus ja taipumus yrittää olla aina muita parempi. Myös kiire, vihamielisyys, kärsimättömyys sekä pakkomielle tehdä aina vain enemmän ja enemmän lyhyemmässä ja lyhyemmässä ajassa ovat heille tyypillisiä piirteitä. Yrityksen sisällä tällaiset ihmiset ovat usein kunnioitettuja saavutustensa vuoksi, vaikka he saattavat olla tylyjä työtovereitaan kohtaan.

Stressitason arviointi

Työstä johtuvan stressin mittaamiseksi Työterveyslaitoksella on kehitetty Työstressikysely, jota voi pyytää käytettäväksi työterveyshuollosta. Kortin kääntöpuolella on yksinkertainen stressimittari, jolla työn stressaavuutta voi itse tai ryhmässä arvioida. Arvio tulisi aina tehdä rentoutuneessa mielentilassa. Tämän sivun PDF-versiossa on yksinkertainen stressimittari (Kompier & Levi 1994), jolla työn stressaavuutta voi itse tai ryhmässä arvioida. Arvio tulisi aina tehdä rentoutuneessa mielentilassa.

Stressin vähentäminen

  • Puhu työnantajan, luottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun tai työterveyshuollon kanssa tilanteestasi.
  • Selvittäkää yhdessä stressin todellinen syy.
  • Ole mukana toteuttamassa toimenpiteitä stressin hallitsemiseksi
  • Seuraa toimenpiteiden toimivuutta ja vaikutuksia.
  • Varaa kalenteriin aikaa itsellesi. Lepää ja liiku
  • Aseta työasiat tärkeysjärjestykseen
  • Pyydä apua, kun kiire yllättää.
  • Läheisten tuki auttaa jaksamaan. Muista kysyä myös työtoveriltasi, miten hänellä menee ja voitko olla avuksi.
  • Käy lääkärissä, jos olet huolestunut terveydestäsi.
  • Jos muut keinot eivät auta, ota yhteyttä työsuojelupiiriin. Liialliseen työkuormitukseen tulisi uskaltaa puuttua ajoissa.