Ergonomia

Työpisteen rakenteet ja välineet valitaan, mitoitetaan ja sijoitetaan siten, että työstä ei aiheudu liiallista kuormitusta. Työntekijöillä on oltava riittävästi tilaa ja mahdollisuus vaihdella työasentoja. Työtä on kevennettävä tarvittaessa apuvälineiden avulla. Nostot ja siirrot on tehtävä mahdollisimman turvallisiksi. Toistotyön aiheuttamiin haittoihin on kiinnitettävä huomiota.

Työpisteiden suunnittelusta, nostoapuvälineistä sekä oikeista työasennoista ja -tavoista saa lisätietoja työterveyshuollosta, Työterveyslaitokselta sekä työväline- ja kalustetoimittajilta.

Valaistus

Työpaikalla tulee olla työn edellyttämä ja työntekijöiden edellytysten mukainen, sopiva ja riittävän tehokas valaistus. Valaistusta järjestettäessä tulee ottaa huomioon myös luonnollisen valon vaikutukset ja esim. pöytäpintojen kontrastit. Valaistus ei kuitenkaan saa häikäistä tai muutoin aiheuttaa vaaraa työssä.

Lämpöolosuhteet ja muut fysikaaliset tekijät

Työntekijöiden altistuminen terveydelle tai turvallisuudelle vaaraa tai haittaa aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle on estettävä tai rajoitettava. Tarvittaessa altistumista on pienennettävä järjestämällä työntekijöille mahdollisuus taukoihin, jotka sallivat lyhytaikaisen poistumisen työpisteestä.

Työpaikalla tulee olla riittävästi kelvollista hengitysilmaa. Työpaikan ilmanvaihdon tulee olla riittävän tehokas ja tarkoituksenmukainen. Jos työtilassa esiintyy vaarallinen tai haitallinen määrä ilman epäpuhtauksia, on niiden leviäminen mahdollisuuksien mukaan estettävä. Ilman epäpuhtaudet on tarvittaessa koottava ja poistettava työtilasta tarkoituksenmukaisen ilmanvaihdon avulla.

Lisätietoja saa työsuojelupiireistä.

Näyttöpäätetyö

Näyttöpäätetyön yleistyessä on kiinnitetty erityistä huomiota näyttöpäätetyöpisteen ergonomisiin vaatimuksiin. Työnantajan on järjestettävä näyttöpäätetyö mahdollisimman turvalliseksi asianmukaisten kalusteiden, teknisten laitteiden, apuvälineiden ja ohjelmistojen avulla. Oleellista on työpisteen riskien arviointi ja myös työntekijän näön ja silmien tarkastus. Näyttöpäätetyöstä ja sen järjestämisestä kertovat esimerkiksi Työsuojeluhallinnon julkaisemat ohjeet Näyttöpäätetyöstä.

Meluntorjunta

Melu on häiritsevää tai terveydelle haitallista ääntä. Voimakas melu tai pitkäaikainen oleskelu meluisassa ympäristössä voi heikentää kuuloa pysyvästi. Lisäksi melu voi vaikuttaa verenkiertoon, aiheuttaa stressireaktioita sekä häiritä työtä.

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että melusta ei aiheudu työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle haittaa tai vaaraa. Työssä esiintyvää melua tulee arvioida ja tarvittaessa mitata sopivin väliajoin esimerkiksi työympäristön muuttuessa. Melun mittauksessa apuna voidaan käyttää esimerkiksi työterveyshuollon asiantuntijoita.

Työntekijän koko päivän kestävä henkilökohtainen melualtistus ei saa ylittää 85 dB(A).

Ongelmatilanteissa melun lähde tulee poistaa tai melua tulee vaimentaa teknisin keinoin. Melusta on myös varoitettava asianmukaisin opastein ja varoitusmerkein. Toissijaisena suojaustoimena työntekijöille tulee hankkia henkilökohtaiset kuulonsuojaimet ja heitä tulee opastaa niiden käytössä. Kuulonsuojaimet eivät saa estää keskustelua lähietäisyydeltä tai muutoin aiheuttaa ylimääräistä vaaraa työntekijälle. Lisätietoja Työterveyslaitoksesta tai työsuojelupiireistä.

Työn ja työympäristön suunnittelu

Työympäristön suunnittelussa on otettava huomioon, että työtilat, työmenetelmät, koneet ja laitteet ja vaarallisten aineiden käyttö ei aiheuta vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle tai turvallisuudelle ja että ne soveltuvat aiottuun käyttöön. Suunnittelussa on otettava huomioon työturvallisuuslain vaatimukset. Työntekijöiden tekemän työn suunnittelussa ja mitoituksessa on huomioitava työntekijöiden fyysiset ja henkiset edellytykset.

Työpistettä suunniteltaessa tai parannettaessa kannattaa käyttää sellaisia ratkaisuja, jotka ovat työntekijän itsensä säädettävissä, esimerkiksi korkeussäädöt kalusteissa ja liikuteltavuus työvälineissä. Työympäristön suunnittelussa kannattaa hyödyntää työterveyshuollon asiantuntijoita tai esimerkiksi kaluste- ja laitetoimittajia. Lisäksi on tärkeää ottaa työntekijät mukaan työpisteiden kehittämiseen.

Työntekijän aloittaessa uudessa työpisteessä tai kun työpisteen järjestelyjä olennaisesti muutetaan, on työntekijälle annettava asianmukaista opetusta ja ohjausta työpisteen oikeasta käytöstä.